Lähdimme metrolla brixtonista oxford circukseen hyvissä
ajoin. Kävelimme hetken matkaa kunnes Julle päätti että hittolainen hänen pitää
saada joku takki tms, että ei sinne kehtaa mennä ilmankaan, siispä menimme
viereiseen pukuliikkeeseen ja kiersimme kaupan läpi löytämättä mitään
miellyttävää tai ”kohtuuhintaista” jatkoimme siis matkaa henkka maukkaan ja
sieltä irtosikin takki, kauluspaita ja raju lakki.
Matka siis jatkuu. Päätimme kävellä kyseisen ravintolan ohi,
kun saavuimme kohdalle ainakin minua rupesi jännittämään niin tolkuttomasti,
että en ollut varma haluanko mennä ollenkaan. Koska olimme ajoissa menimme
viereiseen Starbucksiin istuskelemaan ja kun aika koitti, niin menimme sisälle
ja loppu onkin omasta mielestä yksi sellaisista kokemuksista jota en kadu
hetkeäkään.
Sisällä meidät ohjattiin ystävällisesti käytävää pitkin
ensin todella upeaan saliin josta meidät ohjattiin pöytään. Kokemus siis alkakoon
ja lompakko laulamaan hoosiannaa.
Päätin ottaa alkuun ”Heart of lettuce, Paris mushrooms,
Chestnut crumbs and radicchio puree with hazelnut oil”
Pääruoaksi: Grilled
Scottish salmon with dill, citron jelly and Dublin yogurt, cucumber and new
potato salad with Chardonnay
Vau sitruunageeli oli mahtavan makuista, kalan kypsyys oli
häkellyttävä.
Parasta annoksessa kuitenkin oli mielestäni kurkku
perunasalaatti jogurtilla, se oli maustettu niin upeasti jollain hieman
tulisella mausteella joka vei kielen mennessään mahtavaa!
Jälkkäri: Jonkin sortin ”laatikko” jonka sisällä oli
suklaata sekä karhunvatukkaa mukana oli romminen jäätelö jossa oli pähkinöitä
päällä.
En kuollaksenikaan muista kaikkea koska koko reissun paras
kohta tulee tässä.
Otin lusikalla jäätelöä tätä suklaata sekä karhunvatukan
samaa aikaa… Suussani tapahtui jotain, mitä en ole koskaan ennen kokenut maut
pyöri suussa jokainen puraisu oli mahtavaa ja hetki hetkeltä tämä taivaallinen
tuote maistui paremmalta suussa. Liikutuin tunteesta sen verran että täytyy
tunnustaa että tuli tippa linssiin tästä, tähän lisäksi saimme vielä
suositellun jälkiruokajuoman ”Wishky Away” Laphroaig viskiä ja Kahluaa eli
suosikki viskiäni tuon täydellisen makuelämuksen seurana oli piste i:n päälle…
ei kommentoitavaa.
Lopuksi vielä join varsin miellyttävän cafe americanon
Tässä vaiheessa alkoi jännittämään kuinka paljon se lompakko
huutaa ja kenelle, noh 172 puntaa molemmilta eli 90puntaa per nenä… 106e
suomennettuna. Täytynee sanoa, että oli sen arvoista J
Nyt tulimme kaupan kautta kämpille ja nautimme viiniä ja
olutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti