maanantai 21. lokakuuta 2013

Induction Day


Tänään siis meillä oli induction eli suomeksi varmaankin ”virkaan astuminen” siis pieni perehdytys työpaikan tapoihin ja menettelyihin. Induktio meni varsin mukavasti, vaikka asiat eivät meitä juurikaan koskeneet, sillä emmehän me varsinaisesti ole palkallisissa töissä täällä.

Meillä kummallakaan ei ollut töitä tänään, siis päätimme kierrellä vähän Harrodsilla ja tutkia tämän paikan läpikotaisin, vaikkakin jätimme väliin kokonaisen kerroksen ”womans wear” voitte itse miettiä miksi emme sinne menneet :D. Parhaimmat osastot olivat mielestäni kitchenware jossa oli mahtava kokoelma erilaisia keittiöveitsiä ja muita tarvikkeita. Seuraavaksi suuntasimme Food hallia kohti, mutta eksyimmekin wine & spirits osastolle, joka oli suurin näkemäni valikoima laadukkaita ja mahtavia viinejä. Jokaisella suuremmalla viinintuottaja maalla oli oma osastonsa ja hinnat kulkivat 15 punnasta 200 puntaan keskimäärin. Emme myöskään välttyneet huomaamasta vuosikertaviinikokoelmaa jossa oli viinejä vuodesta 1969  vuoteen 2013 eikä hintaakaan ollut kuin 225 000 puntaa, eli siis taskurahaa meille J.

Seuraavaksi löysimme viskit, konjakit, rommit sun muut vahvemmat alkoholit. Valikoimaa oli tässäkin osastossa häikäilemättä enemmän kuin olen koskaan nähnyt, löytyi myös erikois versioita omasta suosikistani, mutta sain pidettyä näppini irti enkä tuhlannut 70 puntaa pulloon.

Viimeisenä alkoholiosastolla oli shampanjat eli kuohuvien aateliset, mielenkiintoisimpana pidin Taittingerin jonkinlaista taiteilija kokoelmaa, jossa oli eri erilaisia ”etikettejä” eli jokainen pullo oli todennäköisesti jonkin taitelijan suunnittelema. Tunnelma oli niin jännittävä että unohdin ottaa mitään kuvia koko reissulta.

Tästä suunnistimme kohti food hallia, jossa oli noh tietenkin ruokaa, kaikkea mitä voisit ikinä haluta, lihaa, kalaa, äyriäisiä, kanaa, kasviksia siis kaikkea suklaata, teetä ihan kaikkea ja ympäri maailmaa. Emme kehdanneet liian kauan kierrellä, sillä molemmilla oli hirveän kova nälkä jo ensimmäisen ruoka osaston jälkeen. Siispä jatkoimme matkaa.

Ulos päästyämme alkoi taas vaihteeksi vaikea valinta, jotta minne menisimme syömään. Hetkisen seikkailun ja mietiskelyn jälkeen päätimme jatkaa matkaa green parkiin ja kävellä sieltä katua pitkin, kunnes löytäisimme jonkinlaisen paikan josta saisi ruokaa. Kotvan vaelluksen jälkeen selvisimme paikkaan nimeltä Nicholson’s varsin mukava paikka josta sai ihan hyvän burgerin ja piffin sekä olutta sai ainakin 20 erilaista suoraa hanasta! Tyytyväisinä ja utopistisen hedelmäpelin jälkeen, johon julle laittoi 5puntaa saamatta yhtään mitään suuntasimme takaisin kämpille ottamaan pienet torkut.

Tarkoituksena oli, että olisimme tehneet itse ruokaa, mutta illalla ”väsyneenä” päätimme hakea takeaway ruokaa jostain lähistöltä, päädyimme kuitenkin syömään Curry Paradise ravintolaan joka oli todella mahtava, en osaa juuri sanoa mitä söimme, sillä listalla oli varmaan sata erilaista ruokavaihtoehtoa.
Alkuun kuitenkin saimme hassuja ”sipsejä” jotain kovaa leipää ja hyviä dippejä.
Pääruoaksi otin kanaa jonkinlaisessa tomaatti vihreächili kastikkeessa. NAM.
Täytyy sanoa että pitkästä aikaa todella todella maukasta ja hyvää ruokaa sekä kerrankin sopivan tulista ainakin jos päättelee, siitä että sain pyyhkiä hikeä otsalta jatkuvasti. Julle söi lammasta tomaattisessa valkosipulikastikkeessa. Rinnalle saimme kulhon riisiä, naanleipää ja 600ml Cobra oluet.

Kotiintulomatkalla poikkesimme Sainsburyyn, eli paikalliseen ”citymarkettiin” haimme hieman suklaata sekä oho mukaan tarttui 8x 500ml Stella Artois omenasiideriä vaivaiseen 9 punnan hintaan. Luin juuri aikaisemmin, että miehet ostavat tavaroita koska he oikeasti tarvitsevat sen ja naiset ostavat tavaroita siksi että se on alennuksessa vaikka he eivät oikeasti sitä tarvitsisikaan.. tarkoitan siis, että nyt meillä ainakin on siideriä jääkaapissa :D

Eli tämänmoista tänään, huomenna vapaata… jos sitä vaikka kävisi lenkillä, kun on taas tullut syötyä niin maan perusteellisesti, että varmaan pyörimme takaisin suomeen.


Loppuun lisään Juliuksen pienen haastattelun, koska kovin moni on kysynyt mitä hänelle kuuluu.


Ensimmäinen viikko takana, miltä tuntuu?

”Kyllähän tää täs menee ja hyvät on fiilikset”

Miten työt on sujunut?

”Työ on rankkaa, mutta erittäin hyvää kokemusta se kaikki on.”

Paikallinen ruoka?

”Vaihtelevaa, helvetin hyvästä jauhoiseen burritoon”

Eli siis hyvin menee myös Jullella, ainakin olemuksesta päätellen hän viihtyy täällä todella hyvin.

Jullen mukaan täällä kummittelee.
            

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti