maanantai 23. joulukuuta 2013

See you London!


Vihdoinkin kotona! Tää fiilis on kyllä suhteellisen outo, ei tarvitse miettiä kaikkea englanniksi tai puhu englantia! 

Saavuin eilen puoli kahdentoista aikaan suomeen ja olo siitälähtien ollut hieman hassu.
Kerron kuitenkin ensin viimeisistä viikoista, aloittaen kauimmaisesta. 
Parisen viikkoa sitten sunnuntaina oltiin taas brunssilla Marlon kanssa, kohteeksi valitsimme tälläkertaa Italialaisen paikan nimeltä Polpo joka sijaitsee sohossa. Ruoka Polpossa oli tosi hyvää annokset eivät olleet kauhean isoja, mutta sitäkin maistuvampia ja kun jaoimme jokaisen tilaamamme annoksen niin kokemuksesta tuli vielä parempi. Syötyämme jatkoimme matkaamme suhteellisen satunnaisesti kävelemään ja Marlo keksi, että mennään käymään sellaisessa vintage lehtikaupassa... ihan törkeen mageeta tavaraa, lehtiä vuosilta 50-70 ihan tajuttomasti. Kaupasta löytyi myös julisteita ja kaikenmaailman krääsää mitä olisi voinut tarttua mukaan jos mun matkalaukku ei olisi jo tässvaiheessa ollut pelottavan täynnä.

Kaupasta suunnistimme kohti Piccadilly Circusta ja kävimme LillyWhitessä zoomailemassa urheilutavaraa, mutta kauppa oli niin täynnä ettemme halunneet olla sielä kovin kauaa. Jatkoimme matkaa kohti Hyde Parkkia ( muutaman km kävely ) matkanvarrella pysähdyimme todella makeeseen Maillen sinappikauppaan ja poikkesimme myös kaviaarikaupassa, hinnaston nähtyämme  totesimme että ei ihan vielä ole meikäläisen rahapussin arvoinen kauppa. Matka jatkuu kohti Hyde parkkia ja Winter Wonderlandia jonne halusin Jullen viedä. Noh saavuimme paikalle ja se oli ihan täynnä taas vaihteeksi! Kiertelimme hetken ja vein pojat kaljatelttaan jossa joimme oluet ja istuskelimme hyvän tovin.. Noh tietenkin sitä alkoi taas huikomaan niin menimme nauttimaan viereiseen kojuun rajun kokoiset bratwurstit.  Siinä se ilta sitten vierähtikin ihmetellessä.

Raju viikko tulossa! Viikko meni suhteellisen hyvin lukuunottamatta muutamaa raskasta hetkeä, jolloin meinas usko lähteä, mutta kyllä kun puskee vaan menemään niin se päivä loppuu aina joskus. Sen verran voin vielä kertoa, että asiakkaita oli päivittäin noin 200-300.

Torstaina menimme illalla Tiinan kanssa ensin viinibaariin ja siitä sitten Effra pubiin katsomaan live Jazzia! mageeta! ihan sanoinkuvaamattoman siistiä nähdä sellasta musiikkia livenä!

Perjantai ja viimeinen työpäivä tuli ja sain ihan hyvät arvostelut ja muutenkin kehuja siitä miten olen kehittynyt hurjasti viimeaikoina. Koko päivä meni oikeastaan odotellessa ja sitten yhtäkkiä se poislähtö olikin ovella... aika haikeilla fiiliksillä pakkasin laukkuni ja lähdin. Sain lahjaksi Galvinien kirjan johon jokainen keittiötyöntekijä oli kirjottanut mulle terveiset ja raikuvat taputukset saatteli mut pihalle keittiöstä. Fiilis päällisinpuolin oli sillähetkellä se että varmaan jotain olen oikeinkin tehnyt sielä.

Lauantaina pakkasimme tavarat suhteellisen hyvään malliin ja päätimme käydä hieman keskustassa, noh tässä tapauksessa se olikin Bistron lounas ja JKC eli japanese knife company, mistä meinasi tarttua todella monta veistä mukaan.  Kotiin päästyämme aloimme leipomaan korvapuusteja Tiinalle ja ne saivatkin odotetun vastaanoton! 

Lisään myöhemmin vielä kuvia! 

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Fish & Chips


Täällä taas!

Mulla on tällä viikolla ollut vain iltavuoroja  ja on taas vaihteeksi ollut rankkaa. Ei ehkä fyysisesti niin rankkaa, mutta henkisesti enemmänkin. Tiistaina illalla minä menin servicen ajaksi perkamaan kanan ankan ja fasaanin jalkoja ( ainakin luulen, että kyseessä oli nämä kolme ) johon mulla meni ihan tolkuttomasti aikaa, koska en todellakaan hallinnut hommaa. Suoraan sanottuna ihan utopistista toimintaa. Kutakuinkin näin hommat eteni: katkaise jalka, ota nahka pois, leikkaa kolme suurinta lihasta jalasta ja paloittele hieman. Kuulostaa yksinkertaiselta eikö? Voin kertoa että minulta se ei ainakaan onnistunut ihan helposti. Ensinnäkin nahan pois ottaminen jo itsessään vei aikaa ja sitten vielä jalan luiden setviminen otti oman aikansa. Noh täytyy vain sanoa, että noin 6-8 GN pakin jälkeen se kaikki oli ohi. Kaksi päivää siihen meni, vaikka en sitä kokoaikaa tehnytkään, mutta kuitenkin suhteellisen kova homma. Nyt myös uskallan sanoa, että homma sujuu aikamoisella tahdilla. Loppuviikko menikin sitten ihan näppärästi perusjuttuja tehdessä, vaikkakin pääsin auttamaan lisukkeiden kanssa mm pääsin tekemään Galvinien kuuluisaa perunamuusia!

Perjantaina vapaalla, olin edellisenä iltana kysynyt Tiinalta että mitä mun pitäisi tehdä. Hän kirjoitti mulle lapun jossa luki neljä paikannimeä missä mun pitäisi käydä ja noh niin kyllä kävinkin. Carnaby Street, Piccadilly Circus, Leicester Square, Covent Garden ja sokerina pohjalla Winter Wonderland Hyde Park.

Matka alkoi Oxford Circuksen metrolta josta suunnistin kohti Carnaby streettiä, mistä löytyi mahtava ostoskatu omine liikkeineen ja valtavine joulukoristeineen. Merkkikauppoja oli varmaan lähemmäs viitisenkymmentä.

Lähdin suunnistamana kohti Piccadilly Circusta ja kun pääsin tähän isoon liikenneympyrään niin se oli niin täynnä porukkaa, etten halunnut jäädä sinne pitemmäksi aikaa ottamaan selvää mitä sielä väkijoukon keskellä tapahtui… äänestä päätellen joku katuperformanssi juttu oli menossa.

Listalla seuraavana tuli Leichester Square. Noh ei tämäkään jättänyt kylmäksi pieni huvipuisto paljon kasinoita ja hotelleja. Aivan mahtavan näköistä seutua.

Viimeisenä Covent Garden jonka lähinnä vain kävelin läpi, sillä jalat alkoi olla niin poikki kävelystä ja pitemmänpäälle halusin ehtiä ennen ruuhkaa hyde parkkiin, jossa sijaitsi Winter Wonderland.

Hyde parkissa suuntasin kohti tätä valojen täyttämää paikkaa ja täytyy kyllä jo nyt sanoa, että jos olet käymässä Lontoossa tähän aikaan vuodesta tätä et saa missata!

Ensin oli pitkä joulukatu, jonka varrella oli jos jonkinlaisia kojuja, missä myytiin paljon erilaista joulutavaraa. Sitten tuli ruokapaikkoja jossa myytiin enimmäkseen bratwurstia, mulled wineä ja tietenkin olutta. Erilaisia kilpailuja, luistelurata, huvipuistolaitteita ja kaikkea mitä nyt tällaisessa paikassa keksiä saattaa! Vaikka alueella myytiin kaljaa, niin sielä oli oma kaljateltta myös, tai noh rehellisesti sanottuna se oli pieni kylä jossa oli sisällä miljoona kaljakojua shampanjabaari, makkarakojuja ja sattuipa täällä Bavarian Villagessa olemaan myös Frontalin konsertti menossa. Jäin hetkeksi tuijottelemaan ja kuuntelemaan tätä menoa. Tuumasin vain, että tänne pitänee tulla toistamiseen ennen kuin lähtee kotiin.

Mielissäni lähdin kohti kotia, mutta epäonnekseni hyde parkin metrosta pääsi vain ulos ruuhkan takia… siispä oli käveltävä Green Parkkiin muutama maili, noh eipä tuo iltakävely mitään haitannut enää tässä vaiheessa. Satuin kävelemään myös Hard Rock Cafen ohi, mutta en valitettavasti poikennut kun se oli niin täynnä ihmisiä.

Täytyy mun varmaan tunnustaa myös se, että kahdeksan viikkoa piti olla Lontoossa, ennen kuin söin ensimmäiset Fish & Chipsit, oli kyllä odottamisen arvoistakin vaikka kyseessä oli ihan törkeän kokoinen annos kalaa ja ranskiksia mitä en edes jaksanut syödä loppuun.

Siinäpä se! Varsin mainio Itsenäisyyspäivä

Lauantai meni lähinnä lukiessa, löhöillessä ja leffoja katsellessa. Nyt pitäisi tunninpäästä raahautua töihin! 





Siinäpä oli osa mun työmaasta. Ankan koipi.

Carnaby Street

Näkyy jo!

Siinäpä se! Paljon ihmisiä ja kauppoja!

Todella mukavan näköinen paikka, pidän tuosta ulkoasusta!


Mikäs se siinä! Jamie Oliver's Diner, en kyllä poikennut

Piccadilly Circus

Screeniä ISOON Maailman malliin

Leicester Square

Leicester Square 2

Lisää kuvateksti

Kai jonkinlainen Flash Mob

Tai muutenvain katuperformanssi.

Pubeja ko?

Kumpaan menisit?

Jouluvaloja!

Parempi kuva Jouluvaloista

Siinäpä se sisäänkäynti!

Kukas arvaa mitä tuolta sai :D

Tunnelmaa!

Fiilistä!

Hiili grilli

Siinäpä on tuo mun Fish & Chips annos
jota en jaksanut syödä loppuun

Fish & Chips

Paljon oli valoja!

Go Frontal!





Siittä voittamaan pehmolelu!

Tämä paikka ei esittelyjä kaipaa!




sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Viikko Seitsemän

Nyt aletaan selkeästi olemaan jo voiton puolella tässä hommassa ja yhä enemmän alkaa tuntua siltä, että ei täältä ihan niin vain haluaisikaan lähteä pois vaikka onhan sitä kotiinkin jo kova ikävä.

Galvinien Executive Chef Warren työskentelee meidän kanssa jouluun asti larderissa ja olen siitä hyvin innoissani, vaikka tässä on ehkä työllisesti mielenkiintoisin ja mentaalisesti raskain viikko takana. Olen oppinut ihan törkeästi uusia asioita jo oppimistani annoksista ja miten ne tulee laittaa ”oikein” esille, sekä todella paljon muuta mahtavaa teoriaa annoksista ja ruoanlaitosta. Kuitenkin varmaan mahtavinta on se, että kaikki tuntuu vain sujuvan kaksi kertaa paremmin kun  Chef Warren on keittiössä. Onhan toki sitä sanomista tullut ja välillä pitänyt purra vähän hammastakin, mutta ei kovaa.

Tällä viikolla meidän opettaja Paula oli käymässä ja näimmekin hänet ensimmäisen kerran keskiviikkona illalla, kun menimme tapaamaan häntä Victoriaan. Juttelimme niitä näitä ja hän tiedusteli kuinka meillä on mennyt ja kerroimme muutenkin millaista on olla Lontoossa. 


Ostereita Shalotti Mignonettellä

Salad DJ


Terrine de Campagne


Torstaina käytiin syömässä taas Franco Mancassa ja sain ehdottomasti parhaan Margarita pitsan ikinä.
Perjantaina oli magee päivä, siis totaalisen siisti päivä töissä kaikki meni tosi hyvin ja hauskaakin oli, kun kuunteli Chef Warrenin ja Chef Kevinin juttuja päivän mittaan. Lounaan jälkeen meillä oli palautekeskustelu tai oikeastaan ehkä se oli enemmänkin palautteen avaus, sillä onhan meillä vielä kolme viikkoa jäljellä ja tässä on kyllä aikaa huonontaa tai parantaa.. Sain kyllä sellaisen käsityksen Chef Warrenin puheista, että olen tehnyt työni suhteellisen hyvin ja tälläsen käsityksen hän antoi myös opettajalleni, mistä olen erittäin tyytyväinen.

Esimerkiksi että olen selkeästi osa Larderia ja teen ihan samoja hommia kuin muutkin. Hyvä fiilis siis!
Keskustelun jälkeen näytimme Chef Warrenin kanssa keittiön Paulalle ja tämän jälkeen oli tarkoitus suunnistaa kohti Harrodsia Demoisellea. Demoiselleen juomaan lasilliset viiniä, itse join Galvinien omaa punaviiniä joka oli todella hyvää. Galvin Rasteau 2009 Cotês du Rhône Villages, Domaine La Soumade.

Tämän jälkeen suuntana oli Windows. Tietenkin pienen naisellisen mutkan jälkeen eli nopean vaatteiden vaihdon ja siistiytymisen jälkeen, jonka aikana odottelimme kiltisti hotellin viereisessä pubissa.

Pääsimme lähtemään. Meillä oli niin kiireinen aikataulu, että päätimme ottaa taksin ja kaiken mahtavuuden lisäksi taksi ajoi meidät ensiksi väärälle Hilton hotellille.  Voi ei taas vaihteeksi perille päästyämme ja sisälle hotelliin päästyämme tiesin, että tämä on niiden hienompien ihmisten paikka. Niin myös Windows todella upea paikka, siis aivan mieletön, harmittelin vain että en ottanut enempää kuvia. Toivottavasti menemme sinne toistamiseen. Menimme baarin puolelle ja nautimme pullollisen Shampanjaa.

Windowsin jälkeen matka kohti kotia alkoi, mutta ensin oli käytävä syömässä, siis päätimme suunnistaa Brixtoniin ja sieltä sitten jonnekin syömään hmm, joka ikinen paikka perjantai iltana oli tietenkin täynnä. Pääsimme kuitenkin loppujenlopuksi kiinalaiseen ravintolaan syömään joka oli myös aivan täpöten täynnä, söin king prawn bento boxin ja masu tuli täyteen.. tästä suunta kohti kämppää ja noh loppu onkin aika yksiselitteinen, sänkyyn ja silmät kiinni avot olikin lauantai. Nyt kaksi päivää vain rentouduttu ja tehty ruokaa kämpillä ensimmäisiä kertoja koko täälläolon aikana :D

Niin ja tuli huomattua, että lähikaupasta saa suhteellisen edullista shampanjaa.