Noniin nyt alkaisi olemaan ensimmäinen kuukausi täällä
lontoonmaalla lusittu. Pitää myöntää, että aika on mennyt kuin siivillä,
vaikkakin tässä on vielä puolitoista kuukautta jäljellä. Kotiinlähtö siis
häämöttää jo, vaikka emme ole vielä edes puolessa välissä, mutta silti tuntuu
ettei täältä haluaisi välttämättä lähteä ollenkaan pois.
En ala tietenkään vertailemaan suomea ja englantia keskenään
vaan haluan lähinnä korostaa sitä suuruutta ja erilaisuutta mitä täältä löytyy,
mistä on mulle tullut ainakin sellanen fiilis että täällä vois ehkäpä jopa asua
tulevaisuudessa. Sanotaan nyt, että niin pienestä paikasta kun Lieto on valtava
harppaus tänne metropoliin. Pidän hyvin paljon myös tuollaisesta hiljaisesta ja
hieman etäisestä paikasta asuinpaikkana, toki osatekijöitä on asunto perhe,
koira ja ystävät suomessa jotka vetävät puoleensa hyvinkin paljon.
Ehkä voin siis todeta että koti on koti, ei siitä pääse
mihinkään.
Seuraavaksi voisin hieman mainita siitä mitä tänne tulin
tekemään, eli työssä oppimaan. Olen työskennellyt nyt neljä viikkoa Galvin
Restaurant’s Bistrot de Luxessa, joka on ranskalainen bistro. Todella siisti ja
hieno paikka. www.galvinrestaurants.com
Olen toiminut enimmäkseen Lardeissa eli alkuruokien parissa,
missä olenkin päässyt niin misaamaan, kuin myös annostelemaan. Osaan laittaa
jokaisen annoksen lautaselle ja vielä suht ripeästikin. Annoksia löytyy mm tartar pihvistä perus
hanhenmaksasta salad of endiveen. Täytyy todeta taas, ettei tämä ruoanvalmistus
vieläkään ole mitään rakettitiedettä. Eriasia on toki molekyyligastronomia sun
muut hienot hommelit. Minä tosin olen enemmän työmyyrä kuin mikään pieni pipertäjä :D Haluan mennä töihin, tehdä
ruokaa täysillä ja lähteä kotiin, se jos jokin on parasta tässä hommassa.
Kehittymisen kannalta varmaankin eniten olen oppinut
ripeyttä, sillä tahti täällä on jotain niin erilaista, mitä olen koskaan ennen
nähnyt ja muutenkin yleinen keittiötoiminta. En tietenkään ole nähnyt tätä alaa
kuin vasta murto-osan, mutta silti voin sanoa, että Lontoon täytyy olla yksi
isoimmista ja laajimmista ravintolakaupungeista mitä maailmassa sijaitsee. Noh
pompattiin taas ohi aiheesta, eli niin nopeutta tullut lisää, olen saanut
paljon uusia reseptejä ja metodeja tehdä asioita… ammattisanasto
Lontoonkielellä parantunut huomattavasti. Tarkkuus ja huolellisuus myös on
varmasti kehittynyt täällä ison harppauksen parempaan suuntaan.
Asumisesta ja muusta oleskelusta
Elikkä asutaan Jullen kanssa vuokralla Brixtonissa tällaisessa
perus brittiläisessä rivikerrostalossa vai miksikä näitä nyt kutsutaan. Täällä
asuu myös meidän yhteyshenkilö Tiina, joka on syntyjään suomalainen, mutta on
asunut täällä jo hyvän tovin, siis tietää kertoa meille kaikki parhaat mestat
sun muut missä kannattaa käydä. Sitten asuu kaksi espanjalaista naista joista
olemme tavanneet vain toisen. Sekä italialainen mies. Eipä heitä juurikaan näy
täällä, siis olemme saaneet olla suhteellisen hyvin omissa oloissamme.
Molemmat ollaan Jullen kanssa viihdytty todella hyvin, niin
kuin aikaisemmista teksteistä saattaa ehkä päätellä. Paljon on nähtävyyksiä ja kokemuksia koettavana täällä! Pidetään siis lippu korkealla ja jatketaan samaan malliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti