Duunia

On aika pitkä viikko takana ja ajattelin vähän päivitellä fiiliksiä. Ihan mukavaa ollut duunissa, kun hommat alkaa pikkuhiljaa sujumaan ja ruokailijoiden määrä päiväpäivältä kasvamaan. Kiirettä on ollut melkein jokaisena päivänä mitä oon ollut duunissa ja kehuja on tullut enemmän kun miinuksia, tai miten sen nyt ottaa, jos head chef pyytää erikseen mua tekemään ja pitämään huolen jostain asiasta… ehkä se tarkottaa sitä, että jotain on saatettu tehdä jopa oikein. Pieniä esimerkkejä… ”Arttu i want you to make sure that we’re okay for evening”  ”Arttu i want you make these thing for him, he can’t do them properly” en nyt sano kenestä puhutaan ja missä tilanteessa, mutta täytynee sanoa, että nämä hetket on ollut todella kovia kohtia mun työharjottelun aikana. Paras oli kyllä, kun chef pyysi jonkun tekemään laittamaan uuden salaatin meidän salaatti specialiin ja tarjouduin tekemään sen… kun olin saanut salaatin valmiiksi chef tokaisi aikaisemman salaatin tekijälle, ”Look! Thats how its done”. Toki on niitä risujakin tullut, mutta olen ottanut ne enemmän kehittävänä, tai en  ole vaan jaksanut väittää vastaan vaikka todellisuudessa olisinkin ollut oikeassa.

Pitkiä päiviä takana, ma ja ti oli ihan ok 8-9h päiviä jotka upposi servicen parissa ja siivousten tiimoilla ensin oma osio kuntoon, sitten hotlinelle ja sen jälkeen vielä leipomoon siivoamaan ”jes” noh eipä tuo haittaa… r2d2 hoitaa :D. Keskiviikkona tuli tahkottua kymmenentuntia, koska halusin varmistaa että iltavuorolaisilla on kaikki ok ja jäin vielä päivällisen jälkeen hieman auttamaan työkavereita… Torstai oli varmaankin hankalin päivä täälläolon aikana, nukuin todella pitkät yöunet ja aamulla tuntui, että väsytti kahta kauheammin ennen kuin olin mennyt nukkumaan… noh sitten pääsin töihin ja teimme hommia vähän miten sattuu, koska taas vaihteeksi meidän osion korkein kokki oli vaihteeksi todella väsynyt, eikä hän saanut oikein mitään aikaiseksi, vain nakitti kaiken mulle. Noh lounas service meni ihan näppärästi, vaikkakin toinen harjoittelija tunki kokoajan ”auttamaan” vaikka minun olisi ollut paljon helpompi duunailla yksin. 

Päivällisen jälkeen jäin taas tekemään hommia ja olin niin fed up koko päivään, että halusin vain pois töistä… en kestänyt enää hetkeäkään. Noh suoritin kuitenkin kunnialla hommani loppuun, ja ennen kuin olin lähdössä niin chef tokaisee ”Arttu kai tiedät sellaisen säännön, että jos ensimmäinen päivällis bongi on tullut, niin pitää jäädä tuplavuoroon” tiesin että hän sanoi sen vitsinä, mutta minulla meinasi mennä totaalisesti hermo… hän onneksi nyökytteli ja viittoi että voisin lähteä kotiin.. Ah päivä lepoa vain ja ainoastaan lepoa..

Lauantaina olin iltavuorossa ja hommat meni näppärästi, alotin pastryssä toista kertaa koko harjoittelun aikana ja teinkin todella monta asiaa hyvin lyhyessä ajassa… creme caramel, creme brulee, suklaa kastike, financier mix ja ties mitä muuta.. päivällisen jälkeen menin vielä auttamaan pastryyn suklaiden kanssa. Sitten servicen alettua menin larderiin paukuttelemaan Johnnyn ja Adrianon kanssa. Ilta meni suhteellisen näppärästi, vaikka meiltä melkein loppui muutama tuote kesken.

Ihan jees viikko takana kuitenkin :P

Salad of Endive

Terrine of Foie Gras

Small Tartar

Sunday Roast in Soho

Sunnuntaina taas vaihteeksi molemmilla vapaata. Nukuttiin suhteelliseen pitkään tai ainakin allekirjoittanut tunnustaa. Noin kahdentoista maissa Marlo, Juliuksen suomalainen työkaveri soittaa ja kyselee, josko lähtisimme Sunday Roastille eli ikään kuin brunssille pubiin joka sijaitsee sohossa. Lähdimmekin matkaan sen koommin miettimättä, koska molemmilla oli tiedettävästi nälkä.

Saavuimme Liverpool streetille ja kävelimme tovin, kunnes löysimme itsemme Brick Lanelta, jonne Marlo ja Peter tuli meitä vastaan… Brick lane oli täynnä kojuja, ihmisiä ja katusoittajia eli hyvinkin normaalia lontoolaista sunnuntaimeninkiä. Tovin kävelyn jälkeen saavuimme pubiin jossa seisoskelimme tovin, kunnes saimme pöydän ja pääsimme tilaamaan nämä Sunday Roast Beef annokset sellaiseen sopivaan 15 punnan hintaan tuli lautasella raju kasa ruokaa jolla lähtisi päivä liikkeelle ja tottavie kyllä lähti.

Tästä tyytyväisinä kävelimme hieman matkaa ja poikkesimme mahtavaan levykauppaan nimeltä Rough Deal, ihan sikana vinyyleitä, c-kasetteja ja tietenkin cd levyjä.. Mahtava kokoelma kaikkea! Vieressä oli varsin viihtyisä pubi jonne poikkesimme oluelle, sisällä soi todella miellyttävää musaa. Voisin kuvailla sitä svengaavana boogiena, jos se kenellekään sanoo mitään. Paikan nimi taisi olla Big Chill. Chillailimme chillistä hyvän tovin, kunnes tarkoituksena oli etsiä jotain jälkiruokaa, jätskiä tms… noh ei se mennyt ihan putkeen kun päädyimme Heron Toweriin kerrokseen 40 Sushi Sambaan juomaan 14 punnan koktailit. Noh matava näköala ja hyvä seura sunnuntaina, mikäs sen parempaa loppujenlopuksi. 66 punnan tabin maksun jälkeen päätimme suunnata China Towniin syömään kevyttä iltapalaa.

China Town on myös yksi sellainen nähtävyys täällä Lontoossa, jonka tarkasteluun kannattaa varata hieman aikaa. Aivan mahtava mesta ja ruokaa joka kulmassa, puhumattakaan kiinalaisten ravintoloiden määrästä. Niitä tosiaan oli silmän kantamattomiin ja päädyimmekin yhteen loppujenlopuksi. Söimme 4 mieheen Puolikkaan crispy duckin, soft shell crabia, sea noodels. Maukasta ja hyvää, joskin tarjoilu oli hieman tätä luokkaa: ”eat and fuck off” eli syö ja poistu näin suomenkielellä.

Tässä vaiheessa kello alkoi näyttämään jo niin paljon, että päätimme suunnata kohti kotia. Brixtonissa törmäsimme Tiinaan, jonka kanssa kävelimme kotia ja kerroimme päivästä.

Westminister Kingsway College

Hospitality & Culinary Arts

Tänään suunnistimme töiden jälkeen yllämainittuun collegeen avoimien ovien päivään opettajan toiveesta. Tarkoituksenamme oli tehdä pieni tutkimus paikallisesta opiskelusta. Itse koulu jo näytti varsin massiiviselta ja todella varakkaalta. Lukukausimaksut varmasti sisältävät neljä jossei viisinumeroisia lukuja. Ei sentään, lukukausi maksu taitaa olla 25 puntaa jolla saat opiskelijakortin. Toki varmasti joitain kuluja on, mutta ymmärtääkseni 14-19 vuotiaille kyseinen koulu on niin sanotusti ilmainen.

Kaikkien tuntema Jamie Oliver on Westministerin entinen oppilas.

Kyseisessä collegessa voit opiskella seuraavia ammattivaihtoehtoja:

-       Restaurant manager

-       Artisan Baker

-       Sous-Chef

-       Commis Chef

-       Chocolatier

-       Barista

-       Head Chef

-       Front of House Manager

-       Pastry Chef

-       Mixologist

-       Sommelier

-       Developement Chef

-       Waiter / Waitress

Koulu kestää pääosin kolme vuotta, sen voi suorittaa muutamalla eritavalla, ihan normaalisti olemalla paikalla ihan normaalisti päivittäin tai esimerkiksi käymällä töissä ja opiskelemalla viikon kuukaudessa koululla ja viimeisenä on vaihtoehto jossa käyt koululla kerran viikossa.

Ensimmäinen vuosi on kaikille samanlainen ja sillä käsitellään pitkälti perusasioita alaan liittyen, sekä määritetään saatko jatkaa opiskelua vai et.  Oppilaat menevät jo ensimmäisenä vuonna työssäoppimaan. Työssäoppimispaikat ovat niin sanotusti suurkeittiöitä, jossa tehdään isoja määriä ruokaa.

Toisenavuonna toisena vuonna käydään läpi seuraavat osiot: Fine Dining, Leipuri, Larder ( kylmäkkö ), Butcher. Työssäoppimispaikat ovat hieman erilaisia, esimerkiks klubeja tai muita ruokaketjuja, jossa tarjotaan suhteellisen simppeliä ruokaa ja tarkoitus on pyrkiä työskentelemään yksinäisesti.

Kolmantena vuonna valitaan erikoistuminen toisena vuonna käydyistä opinnoista. Työssäoppimispaikat ovat vielä korkeatasoisempia, esimerkkinä opettaja käytti mm. Galvinien paikkoja joissa mainitsimme olevamme. Oppilaan on myös tarkoituksena toimia Head of Section eli valitsemasi erikoistumisen mukaan toimit jonkin aikaa työpisteesi johtajana.

Koulu oli suhteellisen normaali, toki erilaisia luokkia oli tuhoton määrä niin kuin ammattivaihtoehdoista saattaa jo aavistaakin. Koululla on oma kahvio, ruokala ja ravintola jota oppilaat pyörittävät. Yksi mielenkiintoisimmista luokista oli science lab, jossa oppilaat testailevat miten ruoat reagoivat lämpöön, kosteuteen sekä kaikenlaiseen muuhun mahdolliseen, miten erilaiset marinadit ym vaikuttavat lihaan, miten erotetaan neste jostain tuotteesta. Eli toisin sanoen katsotaan miten ruoka aineet reagoivat käyttöön ja erilaisiin valmistustapoihin.

Ainiin koulussa pystyy myös käymään yksittäisiä kursseja. Huomasinkin, että juurikin tänään olisi ollut päivän kestävä riistakurssi, joka olisi varmasti ollut mielenkiintoinen.

11.11.13 Arttu Pennala & Julius Salminen

Hard work & Camden Town

Olin lauantaina iltavuorossa. Oli meinaan aika hurja ilta 167 asiakasta buukattuna ja aloitinkin illan preppaamalla valtavan kokoisen tarjottimen täyteen etanoita, eli siis ensin hieman voita, sitten etana kotiloon ja lisää voita päälle. Valehtelematta etanoita oli varmaan toista sataa… ei siinä mitään homma meni näppärästi, koska tiesin mitä pitää tehdä jne. Perus iltapäivän preppailua, sitten tauolle ja tauon jälkeen laitoimme sectionin kuntoon ja valmistauduimme kohtaamaan illan haasteen. Ennen ensimmäistä pöytää meidän vaivalla tehdyt kanape mousset oli epäonnistuneet, koska joku oli avannut uunin liian aikaisin… homma meni pipariksi siis heti kättelyssä. Ei auta tuumattiin. Paolo juoksi alakertaan hakemaan tarpeita uuteen mousseen, onneksi meillä oli vielä jäänyt lohimoussea lounaalta ja pärjäsimme mainiosti alkuun. Seuraavaksi Paolo rupesi duunailemaan moussea ja minä pääsin loistamaan ja tekemään kaikki alkuruoat. Homma meni hienosti ja sain chefiltä hieman apuakin. Hyvin meni se ensimmäinen 20min mitä toimin yksin siinä. Loppuilta meni hyvin lukuun ottamatta, että keittoja joutui hieman odottelemaan koska meidän kolmas kylmäkkö ei ihan ymmärtänyt miten homma toimii, kun ei ollutkaan induktio liettä käytössä.. Yksi rankimmista illoista mitä olen koskaan tällä alalla tehnyt.

Työpäivä loppui ja pääsin lähtemään kohti brixtonia. Olin brixtonissa noin 23.45 ja tuumasin matkalla, että olisipa kiva juoda yksi olut, koska huomenna on vapaa. Päädyinkin matkan varrella olevaan Kaff baariin ja tilasin yhden oluen noin 20min jonottamisen jälkeen. Olut upposi tavattoman nopeasti ja jatkoin matkaa kohti kotia. Kotiovella kello taisi olla 00.50 eikä minua väsyttänyt yhtään. Päätin siis hieman lueskella uutisia koneella ja siitä sitten nukkumaan.

Sunnuntaina molemmilla vapaa ja olimme aikasemmin päättänyt, että menemme käymään Camden townissa. Matka alkoi noin puoli kahdentoista aikaa ja suuntasimme aamusumpille Danan hoiviin eli starbucksiin. Metro kohti kings crossia ja kings crossilta kohti camden townia, linjat taisivat olla victoria ja northern line. Saavuimme perille ja meitä odotti vastassa monta poliisia sekä huumekoira. Vähän väliä poliisit ottivat jonkun tarkistettavaksi, kun koira sai vainun. Hauskaa katseltavaa miten ihmiset menee paniikkiin, kun tajuavat olevansa loukussa. Tosin taisivat vain saada sakkoja tms. Emme jääneet sen koommin katsastelemaan tilannetta vaan jatkoimme tätä kauppojen kujaa pitkin noin kilometrin verran ja suunnistimme Elephants Head pubiin syömään sunnuntai brunssia joka koostui portobello vuohenjuusto burgerista ja jullella perus kanaburgeri. Lähdimme suunnistamaan etiäpäin ja törmäsimme jos jonkinlaisiin kauppoihin, paitoja, kenkiä jokatoisessa liikkeessä. Paljon turistitavaraa ja muuta krääsää, mutta onnekseni huomasin, että seassa oli myös ihan merkkitavaraa siis ei ihan kaikki voinut olla piraattia ym, koska tuotteet olivat ihan hinnoissaan ja toiminta näytti olevan muuta kuin käteismaksua ja rahat vyölaukkuun. Eli siis jos pyöritte Lontoossa, ettekä halua siivuttaa lompakkoanne noin tunnissa Harrodsilla tai esim John Lewisillä niin suosittelen jokaiselle reissajalle tätä mestaa Camden town! Place to be!

Matka kohti kotia alkoi ja huomasimme harmiksemme, että emme päässeet kyseiseltä asemalta enää takaisin, siis piti etsiä toinen asema. Lähdimme summamutikassa seikkailemaan kohti suuntaa x ja hetken ( noin puolentoista km ) jälkeen löysimmekin seuraavan aseman, josta pääsimme kotiin Brixtoniin. Meillä oli pieni hoppu, sillä klo 16 alkaa Arsenal ManU peli jota halusimme päästä katsomaan pubiin Effra Halliin… Tähtäsimme kolmeksi paikalle, mutta todellisuudessa olimme vasta hieman ennen neljää mestoilla ja paikka oli jo ihan täynnä. Juomat käteen ja ruudun ääreen katsomaan. Eipä ollut vaikea haaste, ihan sama minne katsoit niin sielä oli joko telkkari tai screeni mistä näit pelin… tunnelma oli myös fudismainen huutamista ja kannustusta puolin toisin, vaikkakin hyvin ystävällisin ja rauhallisin puittein. Jullekin löi rahaa peliin Arsenalin puolesta, mutta harmikseen ManU voitti pelin

 1-0.

Seuraavaksi kintut alle ja kohti kotia tilaamaan ruokaa. Intialaista kuningasrapua  chef special menusta ja jullelle ankkaa, joka oli liian tulista tällä kertaa. Noh ei hätää masut tuli täyteen ja nyt jalat ylös ja valmistautumaan nukkumiseen sekä huomiseen duunipäivään.

Tässä tämä tältäerää