Mighty Monday

Maanantaina aamulla lähdimme Tiinan kanssa metrolla ristiin rastiin, tarkoituksena päästä Liverpool streetille josta suuntasimme kohti La Chapellea.

Vau mikä paikka, en ole koskaan ennen nähnyt mitään niin särmikästä ja siistiä, joka ikinen paikka kiilsi ja oli viimeisen päälle laitettu. Henkilökunta oli todella ystävällisen oloista ja boom paukkasimme keittiöön. Keittiössä oli todella monta kokkia samanaikaisesti, ja yksi erottui selkeästi joukosta Patron Jeff Galvin, hän tuli tervehtimään meitä ja vaihdoimme muutaman sanan kunnes hänen oli lähdettävä takaisin töiden pariin.  Joimme kahvikupit Café A Vinissä joka on yhteydessä Chapelleen. 

La Chapellesta jatkoimme matkaa kohti Harrodsia. En saanut täydellistä kuvaa edes kuinka suuri koko paikka oli, mutta sen täytyy olla valtava siis todella iso.. Hetken kävelyn jälkeen saavuimme Demoiselleen, joka siis sijaitsi Harrodsin sisällä, ei siis mikään halpa paikka sekään sillä 3 pientä limpparia maksoi 13puntaa eli pyöreästi 15euroa.

Kello olikin vierähtänyt lähemmäs kahta, siis päätimme jättää Windowsin myöhemmäksi, sillä meillä oli Lounas Bristrot De Luxessa. Istuimme pöytään ja vieremme istui kukaan muukaan kuin  Patron Chris Galvin ja siitä se juttu sitten lähtikin, hän kertoi meille paljon Lontoossa oleskelusta ja elämästä yleensä sekä omista kokemuksistaan. 

Pahoittelen olen tässä vaiheessa niin häkellyksissä kaikesta, että suuri osa tänne kirjoitettavasta materiaalista on jäänyt jonnekin pään syövereihin.

Ryhdyimme tutkimaan listoja, ja samalla siemailimme Galvinien omaa Shampanjaa. Alkuruoaksi päädyin ottamaan Salad of endive, Roguefort & Walnuts. Roguefort oli taivaallisen hyvää!

Pääruoaksi otin Tagine of lamb, couscous & Harissa. Olin todellakin niin omissa maailmoissa makujen kanssa, että en tiedä miten koko kokemusta pitäisi kommentoida. Maut olivat todellakin kohdillaan, varsinkin Harissa antoi t o d e l l a mahtavan tulisuuden ruokaan. NAM. Lisäksi vielä todella hyvää merlotia.

Tässä vaiheessa Executive Chef Warren istahti pöytään ja esittelyn jälkeen hän naurahti että mistäs hitosta me saadaan takki noin hartiakkaalle sällille :D heh. Hän ei ollut ”vielä” niin pelottava kuin meitä oli peloteltu etukäteen. Warren puhui ja vitsaili tovin kunnes hänkin joutui lähtemään takaisin töihin. Päädyimme tulokseen, että minä menen Bistroon ja Julle Chapelleen eli toiveiden mukaisesti.

Jälkiruoaksi otin Karhunvatukka kohokkaan ja vanilja jäätelöä. Maku vei taas kielen mennessään… Julle otti Tarte Tatinin joka on Galvinien nimikkojälkkäri eli sitä saa jokaisesta Galvinien ravintolasta vakiona. Maut olivat taas kohdillaan. Julle otti myös Creme Bruleen, näytti siltä että jullen suussa räjähti ja silmät pullistuivat kun hän sai ekan lusikallisen tuota paahdettua kamaa. Toimii siis!

Rehellisesti sanottuna, tämä päivä on helppo tiivistää muutamaan lauseeseen.

Luulin, että tämänlaisia päiviä on vain unissa tai elokuvissa! THIS IS REAL!