Viikko Seitsemän

Nyt aletaan selkeästi olemaan jo voiton puolella tässä hommassa ja yhä enemmän alkaa tuntua siltä, että ei täältä ihan niin vain haluaisikaan lähteä pois vaikka onhan sitä kotiinkin jo kova ikävä.

Galvinien Executive Chef Warren työskentelee meidän kanssa jouluun asti larderissa ja olen siitä hyvin innoissani, vaikka tässä on ehkä työllisesti mielenkiintoisin ja mentaalisesti raskain viikko takana. Olen oppinut ihan törkeästi uusia asioita jo oppimistani annoksista ja miten ne tulee laittaa ”oikein” esille, sekä todella paljon muuta mahtavaa teoriaa annoksista ja ruoanlaitosta. Kuitenkin varmaan mahtavinta on se, että kaikki tuntuu vain sujuvan kaksi kertaa paremmin kun  Chef Warren on keittiössä. Onhan toki sitä sanomista tullut ja välillä pitänyt purra vähän hammastakin, mutta ei kovaa.

Tällä viikolla meidän opettaja Paula oli käymässä ja näimmekin hänet ensimmäisen kerran keskiviikkona illalla, kun menimme tapaamaan häntä Victoriaan. Juttelimme niitä näitä ja hän tiedusteli kuinka meillä on mennyt ja kerroimme muutenkin millaista on olla Lontoossa. 

Ostereita Shalotti Mignonettellä

Salad DJ

Terrine de Campagne

Torstaina käytiin syömässä taas Franco Mancassa ja sain ehdottomasti parhaan Margarita pitsan ikinä.

Perjantaina oli magee päivä, siis totaalisen siisti päivä töissä kaikki meni tosi hyvin ja hauskaakin oli, kun kuunteli Chef Warrenin ja Chef Kevinin juttuja päivän mittaan. Lounaan jälkeen meillä oli palautekeskustelu tai oikeastaan ehkä se oli enemmänkin palautteen avaus, sillä onhan meillä vielä kolme viikkoa jäljellä ja tässä on kyllä aikaa huonontaa tai parantaa.. Sain kyllä sellaisen käsityksen Chef Warrenin puheista, että olen tehnyt työni suhteellisen hyvin ja tälläsen käsityksen hän antoi myös opettajalleni, mistä olen erittäin tyytyväinen.

Esimerkiksi että olen selkeästi osa Larderia ja teen ihan samoja hommia kuin muutkin. Hyvä fiilis siis!

Keskustelun jälkeen näytimme Chef Warrenin kanssa keittiön Paulalle ja tämän jälkeen oli tarkoitus suunnistaa kohti Harrodsia Demoisellea. Demoiselleen juomaan lasilliset viiniä, itse join Galvinien omaa punaviiniä joka oli todella hyvää. Galvin Rasteau 2009 Cotês du Rhône Villages, Domaine La Soumade.

Tämän jälkeen suuntana oli Windows. Tietenkin pienen naisellisen mutkan jälkeen eli nopean vaatteiden vaihdon ja siistiytymisen jälkeen, jonka aikana odottelimme kiltisti hotellin viereisessä pubissa.

Pääsimme lähtemään. Meillä oli niin kiireinen aikataulu, että päätimme ottaa taksin ja kaiken mahtavuuden lisäksi taksi ajoi meidät ensiksi väärälle Hilton hotellille.  Voi ei taas vaihteeksi perille päästyämme ja sisälle hotelliin päästyämme tiesin, että tämä on niiden hienompien ihmisten paikka. Niin myös Windows todella upea paikka, siis aivan mieletön, harmittelin vain että en ottanut enempää kuvia. Toivottavasti menemme sinne toistamiseen. Menimme baarin puolelle ja nautimme pullollisen Shampanjaa.

Windowsin jälkeen matka kohti kotia alkoi, mutta ensin oli käytävä syömässä, siis päätimme suunnistaa Brixtoniin ja sieltä sitten jonnekin syömään hmm, joka ikinen paikka perjantai iltana oli tietenkin täynnä. Pääsimme kuitenkin loppujenlopuksi kiinalaiseen ravintolaan syömään joka oli myös aivan täpöten täynnä, söin king prawn bento boxin ja masu tuli täyteen.. tästä suunta kohti kämppää ja noh loppu onkin aika yksiselitteinen, sänkyyn ja silmät kiinni avot olikin lauantai. Nyt kaksi päivää vain rentouduttu ja tehty ruokaa kämpillä ensimmäisiä kertoja koko täälläolon aikana :D

Niin ja tuli huomattua, että lähikaupasta saa suhteellisen edullista shampanjaa.